Maailman viittomakielet

Viittomakielet ovat itsenäisiä kieliä, jotka ovat syntyneet kuurojen henkilöiden kommunikaation tarpeisiin. Se muodostuu erilaisista viesteistä, joita keskustelijat vaihtavat keskenään. Viestit muodostetaan käsimuotojen, käsien, suun ja kehon liikkeiden sekä ilmeiden avulla. Myös kämmenien ja sormien suunta viitonnassa vaikuttaa sanomaan. Usein viittomakieli on puhujansa äidinkieli.

Maailman viittomakielet

Viittomakielet ovat yhtä monipuolisia kuin puhutut kieletkin. Käytetyt kielet vaihtelevat jokaisen maan välillä. Maailman viittomakielten määrästä ei ole tarkkaa tietoa – jossain maissa käytössä on useampikin viittomakieli. Viittomakielten tutkimus on melko nuorta, niitä on tutkittu vain noin 50 vuoden ajan ja tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa läntisen maailman viittomakieliin. Vaikka tutkimustietoa on saatavilla melko lyhyen ajan takaa, viittomakielet ovat olleet olemassa aikakausia. Eräiden tutkijoiden mukaan viittomakielet ovat syntyneet jo ennen puhuttuja kieliä. Ne palvelevat kuurojen ja kuuroutuneiden sekä heidän omaistensa ja ystäviensä tarpeita. Kouluopetuksessa viittomakieltä on käytetty ensimmäisen kerran jo vuonna 1775 Ranskassa. Nykyään opiskelu viittomakielellä sujuu useissa maissa ongelmitta.

Viittomakielen ja puhekielen erot

Eri viittomakieliä löytyy satoja, ja ne poikkeavat toisistaan niin viittomistoltaan kuin kieliopiltaankin. Tiettyjä samankaltaisuuksia on kuitenkin havaittavissa. Tämä helpottaa eri maiden kuurojen viestintää. Puhuttujen kielien kanssa viittomakielellä ei ole suoraa yhteyttä. Kumpikin perustuu maan kielen rakenteisiin ja kielioppiin, mutta ne poikkeavat toisistaan merkittävästi. Suurin ero on viestin kokonaisvaltaisuudessa. Puhekielellä voidaan ilmaista vain sanoja peräkkäin. Viittomakielissä voidaan käyttää yhtäaikaisia ja kerroksittaisia viestejä, joihin voidaan vaikuttaa koko keholla. Viittomakieli ja puhekieli eivät kulje aina käsi kädessä kielialueittain. Englannin kieli on hyvä esimerkki. Puhuttu englannin kieli on käytössä yhteensä useissa eri maissa, esimerkiksi Englannissa, Irlannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Myös Maltalla puhutaan enlgantia yhtenä virallisena kielenä. Kaikissa näissä maissa on kuitenkin oma, erillinen viittomakieli. Siinä missä esperanto yritti yhdistää maailman puhumaan yhtä ainoaa kieltä, viittomakielisessä maailmassa gestuno yritti samaa. Tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi kummassakin projektissa.

Viittomakielten levinneisyys

Viittomakielten lukumäärää arvioidessa voidaan pitäytyä suunnilleen samassa luvussa kuin puhuttuihin kieliin viitatessa. Kielet poikkeavat toisistaan, mutta tiettyjä kielikuntien suuntauksia voidaan havaita. Esimerkiksi pohjoismaiset sekä keski- ja eteläeurooppalaiset viittomakielet muistuttavat toisiaan. Samoin entisen itäblokin alueet juontavat juurensa venäläiseen viittomiseen. Tällä hetkellä amerikkalainen viittomakieli on leviämässä vahvasti ympäri maailmaa. Alan asiantuntijat toivoisivatkin pienten kielten tukemista ja vahvistamista monipuolisuuden säilyttämiseksi.

Viittomakielten levinneisyys

Vaikka viittomakielet ovat erilaisia maiden kesken, tietyt viittomakielen rakenteet ovat universaaleja. Tämän ansiosta viittomakielten puhujat ovat etuasemassa puhuttujen kielten käyttäjiin, kun ylitetään kielirajoja.

Kulttuurierot viittomankielisessä maailmassa

Suomessa  viittomakielten käyttäjillä on melko tasa-arvoinen asema verrattuna puhekielisiin. Suomessa puhutaan kahta virallista viittomakieltä, suomea ja ruotsia. Viittomakieltä pääsee opiskelemaan niin lyhytkursseilla kuin tutkintoon johtavilla opinnoilla. Yleisesti voidaan sanoa, että länsimaissa kuurojen ja viittomakielten asema yhteiskunnassa on melko hyvin huomioitu. Toki on vielä paljon seikkoja, joissa on parantamisen varaa. Afrikan mantereelle siirtyesssä taas tilanne muuttuu radikaalisti. Afrikassa elävistä kuuroista lapsista vain noin yksi prosentti pääsee käymään koulua. Kuurot joutuvat kohtaamaan yleisesti syrjintää ja väheksyntää. Maaseudulla asuvilla lapsilla ei ole välttämättä minkäänlaisat pääsyä viittomakielten pariin, joten kommunikointi on heille mahdotonta. Myös osassa Aasian maista kuurot joutuvat kohtaamaan suuria ongelmia arkipäivässään. Koulutuksen mahdollisuus on hyvin rajoitettua. Usein kuurojen auttaminen on kokonaan sukulaisten harteilla. Kuurojen maailmanliitto tekee kovasti töitä parantaakseen kuurojen ja viittomakielien asemaa myös näissä maissa. Suomessa muun muassa Kuurojen liitto tarjoaa tietoiskuja, kursseja ja viittomankielisiä tulkkauspalveluja. Viittomakielen opettelu voi avata yllättäviäkin mahdollisuuksia – sivustolta löydät paljon mielenkiintoista infoa.