Makaton auttaa kommunikoimaan

Viittomakieli on sopiva kommunikaation muoto usealle kuurolle ja kuulovammaiselle. Joskus on kuitenkin tilanteita, että henkilö ei ole kykenevä fyysisesti tai muuten käyttämään normaaleja viittomia. Suomessa käytössä on niin sanotut tukiviittomat, mutta Isossa Britanniassa on kehitetty järjestelmä nimeltä Makaton, joka auttaa henkilöitä kommunikoimaan.

Makaton auttaa kommunikoimaan

Syitä normaalien viittomien hylkäämiseen on monia. Henkilöllä saattaa olla oppimisvaikeuksia, he saattavat olla monivammaisia tai heillä saattaa olla neurologisia ongelmia. Makatonin käyttäjät eivät välttämättä ole kuuroja tai kuulovammaisia, heillä saattaa olla ongelmia puheen muodostamisessa tai puhumisen oppimisessa. Viittomakielestä poiketen Makaton käyttää samaa lauserakennetta kuin puhuttu kieli, ja vaikka viittomia on lainattu viittomakielestä, niitä käytetään puhutun kielen mukaisessa järjestyksessä. Viittomien lisäksi Makaton hyödyntää myös merkkikortteja kommunikaation helpottamiseksi. Tarkoituksena on tukea puhetta, joten Makatonin käyttäjä puhuu samanaikaisesti kun viittoo tai käyttää kortteja.

Kehitys ja levinneisyys

Alkuperäisen tutkimuksen suoritti Margaret Walker vuosina 1972 ja 73, ja sen pohjalta muodostettiin alkuperäinen Makatonin ydinsanasto. Alunperinkin tarkoituksena oli auttaa kuuroja ja oppimisvaikeuksista kärsiviä ihmisiä kommunikoimaan. Neljäntoista aikuisen koeryhmän tulosten perusteella huomattiin, että merkkikorttien lisääminen kommunikointiin paransi tuloksia huomattavasti. Graafisten symbolien käyttöönottoon meni kuitenkin joitakin vuosia, ja vasta 1986 Makaton virallisesti julkisti merkkikortit. Samoihin aikoihin ydinsanastoa lisättiin ja ajantasaistettiin. Vuonna 1983 The Makaton Vocabulary Development Programme (MVDP) ohjelmasta tuli virallinen hyväntekeväisyysjärjestö, ja vuonna 2007 se muutti nimensä Makaton Charityksi. Isossa Britanniassa Makatonia käyttää hyväkseen noin 100 000 ihmistä. Ryhmään kuuluu sekä Makatonia tarvitsevia yksilöitä, mutta myös heidän läheisiään, ammattilaisia kuten opettajia, ja Makatonin harrastajia. Isossa Britanniassa Makaton hyödyntää britannialaisia viittomia, mutta joka maassa Makaton muokataan sen maan tarpeisiin. Yli 40 maata käyttää Makatonia hyväkseen nykyään. Esimerkiksi Puolassa, Australiassa ja Japanissa käytetään Makatonia. Jokainen maa valitsee viittomakielestä ne kyseisen maan viittomat, jotka ovat olennaisia Makatonin ydinsanastossa. Graafiset symbolit ovat yleensä kansainvälisiä, mutta tarvittaessa niitä voidaan muokata jokaisen maan omiin tarpeisiin.

 

Kenelle Makaton sopii

 

Toisin kuin viittomakieli, Makaton on suunniteltu puheen tukemiseksi ja sen oppimiseksi. Makatonia käyttääkseen ei tarvitse olla kuuro tai huonokuuloinen, se voi auttaa myös esimerkiksi maahanmuuttajia oppimaan uuden maan kielen, tai se voi olla vaihtoehtoinen kommunikaation muoto, jos puhe on esteellistä sairauden tai tapaturman vuoksi. Vaikka Makatonilla saattaa olla maine lasten ja nuorten kommunikaation auttamisessa, ikä ei ole este sen oppimiselle tai käyttämiselle. Koska se seuraa puhutun puheen kielioppia ja sanajärjestystä, sen omaksuminen on osalle kohderyhmää huomattavasti helpompaa kuin esimerkiksi viittomakielen opettelu. Kuten sanottua, Suomessa ei Makatonia käytetä. Täällä meillä on kuitenkin vaihtoehtoisia tapoja kommunikoida, ja esimerkiksi tukiviittomat toimivat samalla periaatteella kuin Makaton. Lauserakenne on sama kuin puhutussa kielessä, ja viittomia käytetään ydinsanojen ilmaisemiseksi. Graafisia symboleita ei Suomessa niin yleisesti käytetä, mutta poikkeustapauksissa jokaisen henkilökohtaisen tarpeen mukaan niitäkin voidaan harkita. Meillä merkkikortteja käytetään yleensä vaikeammissa tapauksissa, kuten kommunikoimiseen autististen tai kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Myös tiettyihin aivojen osiin kohdistuvat tapaturmat tai verenkiertohäiriöt saattavat aiheuttaa puheen muodostuksen vaikeutta, jolloin yksinkertaiset merkkijärjestelmät auttavat henkilöä kommunikoimaan. Makatonissa kuten tukiviittomissakin tarkoituksena on auttaa henkilöä diskurssiin ympäristönsä kanssa. Jos kommunikoinnin esteenä on vamma, se saattaa aiheuttaa turhaa turhautumista, ja joissakin tapauksissa puheen muodostuksen viivästymistä. Myös lapset saattavat kokea arkuutta tai jopa häpeää siitä, että heidän kielellinen kehityksensä ei vastaa henkilökohtaista tarvetta ilmaista asioita. Mikä tahansa apu näiden ihmisten kommunikoinnin parantamiseen on hyväksi kaikille.

Kenelle Makaton sopii