Taktiilin viittomakielen kuningatar Keller

Jos kuurous tai kuulon menetys onkin traagista useiden ihmisten mielestä, kuvittele tilannetta, jossa sekä kuulo- että näköaisti ovat molemmat menneet. Kuuroille viittomakieli antaa mahdollisuuden kommunikoida ja sokeat pystyvät kuulemaan ja puhumaan, mutta kuurosokeus asettaa henkilölle lähestulkoon mahdottomalta tuntuvan informaatio ongelman.

Taktiili viittomakieli on erityisesti kuurosokeille kehitetty kommunikaatiomalli, jossa henkilön käsiin piirretään merkkejä symboloimaan asioita tai kuurosokean kädet ovat viittojan päällä, ja hän hahmottaa näin viitottavat asiat. Sormiaakkosia käytetään myös, ja pistekirjoitus on kuurosokeille erittäin tärkeää.Helen Keller oli amerikkalainen kuurosokea, joka nousi maailmanmaineeseen opittuaan taktisen viittomakielen ja pistekirjoituksen. Hän kouluttautui yliopistossa ja toimi aktivistina useissa eri liikkeissä ja matkusti ympäri maailmaa inspiroiden ihmisiä joka puolella. Hänen uskomattomasta elämästään on tehty elokuvia ja dokumentteja, ja voidaan sanoa, että hänen ansiostaan kuurojen, sokeiden ja kuurosokeiden kyvyt nähdään nykyään aivan samalla tasolla vammattomien ihmisten kanssa. Helen Keller ei ole ainoa kuurosokea maailmassa, joka on pystynyt luomaan itselleen uran ja vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja suhtautumiseen. Hän kuitenkin on kieltämättä tunnetuin naispuolinen kuurosokea henkilö, joka elinaikanaan tapasi kaikki istuvat Yhdysvaltain presidentit, ja kävi jopa Suomessa kiertäessään maailmaa. Hänen kaltaisiaan uskomattomia naisia, tai miehiä, kaivataan nykyäänkin antamaan toivoa, että vamma ei ole este

Vaikuttaja jo pienestä pitäen

 

Helen Keller syntyi Alabamassa vuonna 1880. Hän oli syntyessään normaali terve lapsi, mutta noin puolentoista vuoden ikäisenä mysteerisairauden takia hän menetti kuulo- ja näkökykynsä. Helenin sanotaan olleen kärsimätön lapsi, jolle ongelmat kommunikoida perheen kanssa aiheuttivat kiukkukohtauksia. Kun Helen oli 6 vuotias hänen äitinsä Kate kuuli, että kuurosokeat lapset voivat oppia siinä missä normaalitkin. Erikoislääkäri lähetti parin Alexander Graham Bellin vastaanotolle, joka suositteli heille Perkinsin sokeainkoulua. Koulu lähetti Kellerien talouteen Anne Sullivanin, itsekin näkövammaisen opettajan, Helenin avuksi. Anne työskenteli Helenin kanssa päivittäin yrittäen saada tytön ymmärtämään yhteyden sormiaakkosten ja taktiilin viittomisen ja eri esineiden ja elementtien välillä. Läpimurto tapahtui, kun Anne kaivon äärellä oli pumpannut vettä Helenin käteen samalla viittoen “vesi” yhä uudestaan ja uudestaan. Äkkiä Helen tajusi yhteyden, ja siitä eteenpäin edistyminen oli huimaa. Helen edistyi opinnoissaan valmistuen humanistieten tieteiden kandidaatiksi ollessaan 24-vuotias Radcliffe Collegesta ja ollen ensimmäinen kuurosokea, joka ylsi tähän suoritukseen. Helen oppi myös pistekirjoituksen ja opetteli puhumaan, mutta puheen tuottaminen ei ollut hänelle helppoa. Anne Sullivan toimi Helenin avustajana ja kiersi hänen kanssaan maailmaa. Helenillä oli jo hyvin aikaisin vaikutusvaltaisia ihailijoita ja suojelijoita, muun muassa Mark Twain kuului hänen ihailijoihinsa kuten myös Charlie Chaplin. Helen Keller oli mukana useissa eri liikkeissä, ja hän aktiivisesti puhui ja yritti parantaa vammaisten asemaa. Hän puhui naisten oikeuksien puolesta ja oli pasifisti sekä sosialisti. Helen Keller kirjoitti elinaikanaan 12 julkaistua kirjaa ja lukemattomia artikkeleita. Hän oli huumorintajuinen ja erittäin älykäs nainen, ja hän itseironisesti sanoi itsestään muun muassa: “En ole täydellinen.. Minulla on enemmän vikoja kuin taitoa hoitaa niitä. Minulla on kuriton luonne. Olen itsepäinen ja kärsimätön tyhmyyden edessä. Olen taistelijaluonne. Olen laiska. Siirrän huomiseen sen, mikä olisi parempi tehdä tänään.” (vapaa käännös Kellerin puheesta vuodelta 1928) Helen Keller kuoli kotonaan vuonna 1968. Hänet oli jo elinaikanaan palkittu useasti, presidentti Johnson myönsi hänelle vuonna 1964 Presidental Medal of Freedom, Yhdysvaltojen yhden korkeimmista siviileille myönnettävistä kunniamerkeistä. Helen Keller on ja pysyy yhtenä merkittävimmistä 1900-luvun aktivisteista, ja hän ei antanut vammojensa määrätä omia kykyjään.

Vaikuttaja jo pienestä pitäen