Viittomakieli ja sen tulkkaus

Olet varmasti, jolloinkin elämässäsi nähnyt, kun viittomakieltä puhutaan; nykyäänhän esimerkiksi televisiossa on omat uutiset viittomakielellä, ja onpa meillä Suomessa viittomakielinen hiphop -muusikkokin, räppäri Signmark eli Marko Vuorenheimo, joka on taiteensa avulla tuonut viittomakieltä esille. Mutta minkälainen kieli on viittomakieli, miten sen voi oppia, ja kuinka voi tulla viittomakielen tulkiksi? Lähdetään hieman katsomaan, mitä tiedämme aiheesta.

Viitotut kielet

Viittomakielet ovat viitottuja kieliä, ja niitä voidaan kutsua gesturaalis-visuaalisiksi kieliksi; niissä käytetään kehon ja käsien liikkeitä sekä ilmeitä kielellisen viestin ilmaisuun eli tämä on gesturaalisuus, viesti puolestaan vastaanotetaan näön avulla, eli tämä puoli on visuaalisuus. Viittomakieli ei ole pelkästään tapa esittää puhuttua kieltä; se on itsessään itsenäinen, luonnollinen kieli. Usein se on myös käyttäjänsä äidinkieli. Viittomakielet eivät ole mikään uusi keksintö – niitä on käytetty niin kauan kuin on yleensä ollut kuurojen yhteisöjä, ja joidenkin tutkijoiden mukaan niitä on käytetty jopa ennemmin kuin puhuttuja kieliä.

viittomakieli

Miksi puhumme viittomakielistä monikossa? Eikö se olekaan yhtenäinen ja sama kuurojen kieli ympäri maailmaa? Ei, vaan maailmassa on satoja erilaisia viittomakieliä, jotka eroavat kieliopiltaan ja viittomistoltaan toisistaan. Viittomakielillä ei ole myöskään suoraa yhteyttä puhuttuihin kieliin, vaan esimerkiksi vaikka Englannissa, Irlannissa, Australiassa ja Yhdysvalloissa puhutaan englantia, näiden maiden viittomakielet eroavat toisistaan! Kaikissa maissa on omat viittomat eli käsimerkit, ja itse asiassa amerikkalainen viittomakieli on läheistä sukua ranskalaiselle viittomakielelle. Ja esimerkiksi Suomessa on erikseen suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli; suomenruotsalainen ei ole pelkästään suomalaisen variaatio. Toki eri kieliopeissa ja viittomissa on löydettävissä joitakin samankaltaisuuksia, ja tämä helpottaa tietenkin eri kieliä viittovien keskinäistä kommunikointia.

Tulkkaus

Viittomakielen tulkin toisen työkielen voidaan sanoa olevan viitottu kieli, ja tulkki välittääkin puolueettomasti viestejä puhutun ja viitotun kielen välillä. Yleensä tulkkaus tapahtuu simultaanitulkkauksena, eli se tapahtuu samanaikaisesti. Lisäksi tulkkausta voidaan tehdä puhutun ja viitotun kielen lisäksi muillakin kommunikaatiomenetelmillä, kuten esimerkiksi kuurosokeille kädestä käteen. Suomessa on yhteensä noin 700 viittomakielen tulkkia, jotka ovat tutkinnon suorittaneet, ja heistä noin 450 työskentelee alalla. Tulkeista osa työskentelee myös tulkkivälittäjinä, viittomakommunikaation opettajina ja kielenkääntäjinä. Lisäksi voidaan sanoa, että Suomessa on myös paljon sellaisia, jotka ovat vain yksinkertaisesti opetelleet viittomakielen; heillä on sukulaisia, ystäviä ja tuttavia, joiden kanssa kommunikoidaan viittomakielellä.

Ennen viittomakielen tulkkien tutkintonimike Suomessa oli viittomakielentulkki, mutta nykyään se on vain Tulkki. Tämä tutkinto on humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, jonka voi suorittaa neljässä vuodessa. Suomessa tällaisia ammattikorkeakouluja on ainakin Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Opintoja suoritetaan pienryhmissä, itsenäisesti ja myös lähiopetuspäivissä, ja monimuoto-opiskelija voi suorittaa opintoja myös työn ohessa. Osa luennoista on toki pakollisia. Opintoihin kuuluu myös suuri määrä joko itsenäisesti tai pienryhmässä tehtäviä osuuksia. Opinnäytetyössä opiskelija kehittää työelämää, sen tavoitteena on nimenomaan työelämän kehittäminen konkreettisella tavalla. Opinnäytetyö voi olla tutkimuksellinen tai toiminnallinen, ja sen voi tehdä yksin tai yhdessä toisen opiskelijan kanssa.

Kun koulutus on sitten käyty läpi, voi opiskelija edetä urallaan eteenpäin monipuolistaen sitä tai halliten sitä, hyödyntäen kaikkea uutta tietoa ja osaamistaan. Tulkkien työllistymisestä on myös tehty tutkimusta. Kansainvälistyminen on myös eräs mahdollisuus, ja sitä käytetäänkin paljon hyödyksi, sillä jopa 25 % opiskelijoista lähtee suorittamaan opintojaan myös ulkomailla. Humakilla onkin yhteistyösopimus 35 eurooppalaisen korkeakoulun kanssa, ja vaihtoon voi mennä myös vaikka Kanadaan tai Yhdysvaltoihin. Myöskin meillä Suomessa on kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita joka vuosi. Jos siis vähänkään mietit, voisiko tämä kiinnostava viittomakielen tulkkauksen ala olla juuri sinun, älä epäröi. Tulkkeja tarvitaan aina, eikä uuden kielen opiskelusta ole yleensä mitään muuta kuin hyötyä.