Opi viittomakieltä

Opi viittomakieltä

Suomalainen viittomakieli ei ole käsillä koodattua suomen kieltä, kuten viitottu puhe, vaan sillä on oma kielioppinsa. Noin 5000 suomalaista käyttää viittomakieltä äidinkielenään. Viittomasta voidaan erottaa viisi perusosaa: paikka, käsimuoto, käsien liike, kämmenien ja sormien suunta sekä ei-manuaaliset piirteet, joita ovat esimerkiksi ilmeet, suun, pään ja vartalon liikkeet.

Kielelle tyypillistä ovat murteet ja vivahteet, vaikkakin kielioppi ja rakenne eroavat kuitenkin jonkun verran suomen kielestä. Niin kuin puhutussakin suomen kielessä, asuinpaikka ja ikäluokka vaikuttaa kuinka itseään ilmaisee viittomakielellä. On paljon eroa nuorten ja iäkkäämmän väestön viittomisessa. On sanottu, että suomalainen viittomakieli eroaa hyvinkin paljon esimerkkinä kiinalaisesta viittomisesta. Kuten myös islamistisissa maissa voit peukkua näyttämällä ilmaista olevasi samaa mieltä tai pitäväsi jostakin, kun taas toisessa maassa tämä voi tarkoittaa samaa kuin keskisormen näyttäminen, mikä on tyypillinen vihan ilmaisu Suomessa.

Minne oppimaan?

Helsingissä Kuurojen kansanopisto sekä monet kansalais- ja työväenopistot järjestävät viittomakielen kursseja. Yliopistoista muun muassa kesäyliopistot tarjoavat myös erilaisia ja eri tasoisia kursseja. Lisätietoja löytyy paljon netistä oman paikkakunnan opiston tai yhdistyksen sivuilta. Osa opistoista järjestää maahanmuuttajakoulutusta kuuroille, täydennyskoulutuksia ja peli- ja koodauslinjaa. Myös omatoiminen opiskelu on koko ajan suositumpaa ihan vain kotona. Viittomakieltä voi oppia katsomalla viittoman opetusta videoiden välityksellä ja sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa, jota kautta on mahdollista päästä eri viittomakielisiin ryhmiin mukaan.

Monet innostuvat myös lähtemään opettamaan viittomakieltä ja opettajia tarvitaan. Jyväskylän yliopistossa on mahdollisuus opiskella perusopintojen tasolta aina tohtorinväitöskirjaan saakka. Myös ammattikorkeat järjestävät koulutuksia, jossa viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen koulutuksessa opiskelija saa monipuolisen taidon kommunikoida ja toimia tulkkina asiakastyössä. Opiskeluun kuuluu lähiopetusta ja työharjoittelua alan tehtävissä.

Minkä takia olisi tärkeä oppia ja opettaa viittomakieltä, olisi että se pysyisi elossa vielä vuosia eteenpäin. Useammat Filosofian tohtorit ovat ennustaneet heikkoa tilannetta viittomakielelle. Suomessa arvioidaan olevan noin 5000 kuuroa ja viittomankielentaitoisia noin 10 000 – 14 000. Tilastoselvityksien mukaan määrä onkin oikeasti paljon vähäisempi eli noin 3100. Laskelman mukaan vuosien päästä määrä olisi reilusti alle tuhat. Tilastot ovat yleensä puutteelliset, joten tarkkojen arvioiden saanti on vaikeaa.

Aikanaan kuurojen kouluissa oli vahva yhteisö, jossa monesti myös muut perheenjäsenet oppivat viittomakielen. Nykypäivänä ollaan päästy kehityksessä jo niin pitkälle, että suurin osa kuurona syntyvistä lapsista saa sisäkorvaistutteen tai monella on jo niin hyvä kuulo ettei yksinkertaisesti ole tarvetta viittomakielelle. Hyvä myös huomioida, että kaikki viittomakieliset eivät ole kuuroja tai eriasteisesti kuulovammaisia, vaan heistä osa on kuurojen vanhempien kuulevia lapsia.

Lapset ja oppiminen

Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksessa on tärkeä selvittää erityisesti lapsen viittomakielen taidon taso. Tämän pohjalta voidaan suunnitella, miten lapsen kielen kehitystä tuetaan. Jos lapsen viittomakielen taito ei ole kehittynyt ikätasoa vastaavalle tasolle, voidaan kielen rikastamiseksi tarvita esimerkiksi viittomakielistä avustajaa. Maahanmuuttajataustaiset viittomakieliset lapset, joiden viitottu äidinkieli on muu kuin suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli saattavat tarvita tukea suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen ymmärtämiseen. Lapsi monesti kokee paljon asioita näkemällä ja tekemällä. Siksi visuaalisuuden korostaminen toimintaympäristössä ja itse toiminnassa on tärkeää. On hyvä kiinnittää huomiota istumajärjestykseen. Esimerkiksi istumajärjestys puolikaaren muodossa varmistaa sen, että lapset näkevät toistensa viittomisen tai sen kuka puhuu. Puheenvuoroja olisi hyvä käyttää vuorotellen. Tällä varmistetaan, että jokaisen lapsen asiat tulevat nähdyksi ja kuulluksi.

Oli kyseessä sitten lapsi, joka opettelee ensimmäisiä ilmaisujaan viittomakielellä tai aikuinen, joka haluaa oppia lisää, keskustelutaitojen lisäksi olisi hyvä harjoitella samalla viittomakielisen kulttuurin normeja. Annetaan aikaa materiaaliin tutustumiselle. Riittävä aika silmäillä oppismateriaalia ennen keskustelua ja pitkäjänteinen harjoittelu takaa menestyksen jokaiselle viittomakielessä.