Viittomakieli

Viittomakielen monimuotoisuus ja tulevaisuus

Useimmat ihmiset tuntevat viittomakielen, kuurojen ihmisten käyttämän kommunikointijärjestelmän. Mutta harvemmat saattavat tietää, että viittomakieliä on ympäri maailmaa useita erilaisia, aivan kuten puhuttujakin kieliä on lukuisia erilaisia. Joten kuinka viittomakielen kielioppi oikein toimiikaan? Toisin kuin puhutuissa kielissä, joissa kielioppi esitetään ääneen perustuvilla merkityksillä aikamuodon, aspektin, moduksen ja syntaksin mukaan järjestelemällä yksittäisiä sanoja, viittomakielissä käytetään käsien liikkeitä, viittomisjärjestystä sekä kehon ja kasvojen vihjeitä kieliopin luomiseksi.

Tässä artikkelissa käydään läpi viimeaikaisten itävaltalaisten tutkimusten tuloksia, joissa pyrittiin selvittämään, ovatko nämä ei-manuaaliset vihjeet ymmärrettäviä viittomakieltä osaaville ja osaamattomille samassa maassa. Tutkimuksissa esiteltiin viittomakielen uskomatonta monimutkaisuutta, ja sitä oli toteuttamassa joukko kuuroja, kuulokielitieteilijöitä ja kääntäjiä.

Viittomakieli

Tutkimuksen toteutus

Ensimmäisessä tutkimuksessa, jossa oli mukana sekä viittomakieltä osaavia että osaamattomia ihmisiä Itävallasta, osallistujia pyydettiin katsomaan sarja videoita, joissa ihmiset käyttivät itävaltalaista viittomakieltä. Heitä pyydettiin jakamaan viitottu teksti pienempiin yksiköihin, mikä vastaa keskeytymättömän puheen jakamista prosodisiin jaksoihin.

Osallistujat kävivät sen jälkeen läpi lopputulokseksi saadut segmentit ja osoittivat tutkijoille, mitkä vihjeet olivat saaneet heidän jakamaan videot valitsemallaan tavalla. Mitä tuli käsillä tehtyihin viittomiin ja taukoihin, sekä viittomakieltä osaavat että osaamattomat tekivät samanlaisia päätöksiä. Kaikki osallistujat tunnistivat lepoasennot kuten käsien ristimisen tauoiksi sekä pidempiaikaiset pysähdykset, joissa viittoja pitää saman käsien asennon pidemmän aikaa tai toistaa segmentoidun yksikön edellisen viittoman.

Mutta kun tarkasteltiin muiden kehonosien antamia vihjeitä, ei-manuaalista toimintaa, viittomakieltä osaavat ja osaamattomat suoriutuivat hyvin eri tavoin. Lähes ainoastaan viittomakielen käyttäjät listasivat pään ja kehon liikkeet vihjeiksi, minkä lisäksi myös kulmakarvojen liikkeet, katseen suunnan ja silmien räpsäytykset. Viittomakieltä osaamattomat löysivät yleensä vain yksi tai vihjettä käsistä.

Ei-manuaalisten elementtien merkitys

Toisessa tutkimuksessa oli mukana ainoastaan kuuroja itävaltalaisen viittomakielen käyttäjiä. Jälleen kerran kaikille osallistujille näytettiin videoita. Mutta tällä kertaa heitä ohjeistettiin tunnistamaan ei-manuaaliset elementit, joilla he uskoivat olevan merkitystä kieleen. He etsivät siis elementtejä, jotka toimivat kieliopin tavoin viittomakielessä. Osallistujien piti kuvailla muoto, merkitys ja tarkoitus jokaiselle ei-manuaaliselle elementille.

Viittomakielen käyttäjien kuvaukset osoittivat yhteisesti, että tietyillä kehon, pään tai kasvojen liikkeillä on kielellisiä tarkoituksia. Ne kuvastavat käskymuotoa, negaatiota, konditionaalia, hypoteettisia ajatuksia ja vaihtoehtoja, kuten myös aikaa, paikkaa ja tarkoitusta. Vaikka pään ravistamista voi käyttää yksinkertaisesti kieltämään lause tai ajatus, muunlaiset pään ravistukset hitaalla, pienellä ja epävarmalla tavalla voivat esimerkiksi kuvastaa viittojan negatiivista asennetta hypoteettista ajatusta kohtaan.

Myös katseella voi olla useita tarkoituksia. Tähän mennessä tutkimukset ovat osoittaneet, että viittojat tapaavat katsoa yläviistoon, kun he kuvaavat hypoteettista väitettä. Myös viittojen pään asennolla on erilaisia merkityksiä. Pään kääntäminen eteenpäin hypoteettista ajatusta muodostaessa voidaan tulkita itselle osoitetuksi hypoteettiseksi kysymykseksi, kuten pitäisikö minun mennä tänään keilaamaan?

Mutta pään kääntäminen eteenpäin voi olla myös ”jos”-lauseen rinnalla (jos menen keilaamaan tänään, käyn sen jälkeen hampurilaisella). Muussa viitekehyksessä se voi tarkoittaa myös huudahdusta tai osoittaa mahdollisuutta. Että tutkimus voitiin tehdä julkisesti saatavilla olevaksi, siinä käytettiin lähestymistapaa, joka varmisti tulkinnan ja käännöksen täsmällisyyden.

Kielitieteilijät keskustelivat ensin tuloksista kuurojen natiivien itävaltalaisen viittomakielen käyttäjien kanssa. Sen jälkeen natiivit viittomakielen käyttäjät kuvailivat tuloksia omasta kuuron natiivin viittovan näkökulmastaan. Vasta sen jälkeen kääntäjät tulkitsivat ilmiön kuvauksen kirjoitettuun muotoon saksaksi ja englanniksi.

Itävallan tiedesäätiön rahoittamassa jatkotutkimuksessa on tarkoitus tutkia ei-manuaalisten vihjeiden ja lauseiden vuorovaikutusten useissa erilaisissa itävaltalaisen viittomakielen muunnelmissa, jolloin nykyisen tutkimuksen löydöksiä verrataan muiden viittomakielimuunnelmien ei-manuaaliseen toimintaan, että voidaan selvittää kuinka erilaisten viittomakielivariaatioiden muoto ja merkitys vaihtelevat ympäri maapalloa.

Viittomakielen opiskelu

Viittomakielen oppiminen voi olla hankalaa, mutta ei missään nimessä mahdotonta. Toisin kuin toisen puhutun kielen oppiminen, joka tapahtuu lineaarisesti (yksi sana toisen perään), viittomakielet ovat kolmeulotteisia, eli kaksi viittomaa voidaan tuottaa samanaikaisesi, mutta sen lisäksi ne voivat olla vielä samalla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Suuri osa oppimisen hankaluudesta on oppia ajattelemaan ja ilmaisemaan itseään visuaalisesti. Sormilla kuvattujen aakkosten lukeminen on aluksi hyvin hankalaa, mutta motivaatiosta, iästä, ajankäytöstä ja energiasta riippuen kuka tahansa voi oppia viittomakieltä.

Internet tuo tähänkin asiaan helpotusta. Voit laskea kuinka paljon vapaa-aikaa käytöt viikossa tietokoneen ääressä internetissä. Kenties aikaa kuluu tunti päivässä houzz selaillen, pelailua parina päivänä viikossa pokerstarscasino, surffailua uutispalveluissa ja foorumeilla, päivitysten lukemista Facebookissa… Jos varaat osan tästä ajasta viittomakielen opiskeluun omatoimisesti internetin kautta, opit viittomakielen alkeet varmasti jo lyhyessä ajassa.

Ota huomioon, että viittomakielet eroavat toisistaan siinä missä puhututkin kielet. Suomalainen viittomakieli on kehittynyt alun perin ruotsalaisesta viittomakielestä. Erilaiset viittomat perustuvat aina maan omaan kieleen ja kulttuuriin, vaikka olemassa on myös eräitä kansainvälisiäkin viittomia.

Kättelee

Viittomakielten monimuotoisuus

Kun tutkimuksiin otettiin mukaan sekä viittomakieltä käyttäviä että myös sitä osaamattomia osallistujia, niistä ei opittu pelkästään viittomakieltä käyttävien ihmisten kielioppia vaan myös sitä, kuinka me kaikki tulkitsemme tiettyjä eleitä ja kehonkäyttöä. Vähemmän yllättävä fakta, joka tutkimuksesta selvisi, oli että viittomakieltä osaamattomien ymmärrys visuaalisista signaaleista eroaa valtavasti viittomakielen käyttäjistä. Tästä voidaan vastaavasti tehdä pedagogisia päätelmiä.

Koska eräät samanlaiset ei-manuaaliset käytökset ja eleet voivat merkitä erilaisia asioita kontekstista riippuen, kirjallisten selitysten viittomakielestä, kuten oppikirjoihin perustuvien kurssien, täytyy ottaa huomioon natiivien viittojien näkökulmat virheellisten tulkintojen välttämiseksi. Laajemmassa mielessä kehonliikkeiden merkitys täytyy ottaa huomioon, kun kuvataan mitä tahansa kieltä. Ajatustason konseptimme muokkaantuvat vahvasti visuaalisten eleiden perusteella. Jos viittomakielestä voi päätellä mitään, läheinen suhde eleidemme ja ajatustemme välillä voi olla aiemmin ajattelemaamme merkityksellisempi.