Ruotsalainen esteettömyyskysymyksiin erikoistunut toimisto Funka toteutti loppuvuodesta 2014 Euroopan laajuisen tutkimuksen verkkopalveluiden esteettömyydestä. Tulokset osoittivat, että eri maiden julkishallinnon toimijoilla on vielä paljon opittavaa saavutettavien verkkopalveluiden rakentamisesta.
Tutkimuksessa hyödynnettiin uutta lähestymistapaa, jossa yhdistettiin asiantuntijalausunnot ja verkkopalveluiden testitulokset verkkosivujen tuottajien ja julkishallinnon vastuuhenkilöiden kanssa tehtyihin syvähaastatteluihin. Lisäksi tutkimusryhmä teetti kustannusarvion siitä, paljonko havaittujen puutteiden korjaaminen maksaisi. Yhteensä 327 testiä tehtiin Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Kreikassa, Liettuassa ja Ruotsissa. Syvähaastattelut toteutettiin Irlannissa, Saksassa ja Ruotsissa.
Tulosten mukaan hankintalakia ei juurikaan hyödynnetty apuna esteettömyyden parantamiseen. Tutkimusryhmän mukaan lain hyödyntäminen edesauttaisi esteettömyyskehitystä. Tilanteeseen on kenties kuitenkin tulossa parannus, sillä vuonna 2016 Euroopan unionin jäsenmaiden on määrä implementoida standardi EN 301549 kansalliseen lainsäädäntöön, ja tämän oletetaan lisäävän esteettömyyteen selkeästi kantaa ottavan hankintalain käyttöä.
Tulokset keskimäärin heikkoja
Testissä tutkimusryhmä mittasi verkkopalveluiden saavutettavuutta kymmenellä eri asteikolla WCAG 2.0 AA-saavutettavuusohjeiden mukaisesti. Tulos osoitti, ettei yksikään (0) 37 vertailuun joutuneesta julkishallinnon verkkopalvelusta täyttänyt kymmentä laatukriteeriä. Suurimmat saavutettavuusongelmat löytyivät asiakirjoista, lomakkeista ja multimediaosioista.
Parantaakseen saavutettavuutta palveluntuottajien olisi perehdyttävä teknisiin kysymyksiin sekä menetelmiin ja validointiprosesseihin. Palvelun tilaajien perehtyneisyyttä esteettömyyskysymyksiin olisi siis kohennettava, jotta esteettömyysongelmilta vältyttäisiin jatkossa. Tämä koskee niin tietoutta hankintalain esittämistä vaatimuksista, kuin saavutettavuuden testaamisesta ja hallintokysymyksistä.
Syvähaastattelut osoittivat, että esteettömyys käsitetään hyvin teknisenä asiana. Esteettömyys – kaikkien oikeus saada informaatiota ja käyttää palveluja toimintakykyyn katsomatta – nähdään harvoin kansalaisille tarjottavien palveluiden peruslähtökohtana. Verkkoprojektien vastuuhenkilöiden näkökulmasta esteettömyyden parantaminen ei ole jatkuva prosessi, vaan pikemminkin yksittäinen projekti, jolla on selkeä loppu. Joissain tapauksissa esteettömyyskysymysten nähtiin koskevan vain vakavasti näkövammaisia käyttäjiä.
Verkkopalveluiden tuottajat eivät kokeneet esteettömyyden hinnan olevan ongelma. Saavutettavuusongelmien koettiin ensisijaisesti syntyvän tiedon puutteesta ja henkilöresurssien niukkuudesta.
Lähde:
http://www.funkanu.com/sv/Om-Funka/Nyheter/Nyhetsarkiv/Nytt-grepp-for-att-undersoka-webbtillganglighet-pa-EU-niva/ (Luettu 19.2.2015)