visualaccess

Viittomakieli on kuurojen tapa kommunikoida keskenään ilman puhumista. Viittomakielessä kommunikaatio tapahtuu käsien, ilmeiden ja eleiden avulla, joilla luodaan sanoja. Suomessa on arvioiltaan 3100 äidinkielenään Suomen viittomakieltä käyttävää henkilöä. Nämä ovat joko kuuroja tai huonokuuloisia, joille normaali puheella käytävä keskustelu on mahdotonta. Muita viittomakielen puhujia on kuurotyöntekijät, viittomakielentulkit, viittomakielisten omaiset, ystävät, työkaverit ja muut kieltä harrastavat, joita on yhteensä kaikkien arvioiden mukaan yli 9 000. Usein myös kuurojen lasten vanhemmat käyttävät viimakieltään äidinkielenään, jolloin koko perheellä on yhteinen kieli. Suomen viittomakieli onkin täysin oma kielensä, jolla on kaikkien muidenkin kielien mukaan oma kielioppinsa ja rakenteensa. Suomessa myös toimii suomenruotsalainen viittomakieli, jonka puhujiksi on arvioitu noin 300. Uuden tutkimuksen mukaan luku on kuitenkin laskenut jopa vain 90 puhujaan, joista suurin osa onkin hyvin iäkkäitä. Suomenruotsalainen viittomakieli onkin laskettu yhdeksi maailmasta häviäväksi kieleksi.

Viittomakielen rakenne

Kuten kävikin ilmi, niin viittomakielellä on täysin oma rakenteensa ja kielioppinsa, jonka mukaan viittomakieltä käytetään. Viittomakielessä sanaa vastaa yksi viittoma. Viittomasta erotetaankin viisi osaa, jotka ovat käsimuoto, paikka, käsien liike, kämmenen sekä sormien suunta ja ei-manuaaliset piirteet, kuten ilmeet, suun, pään ja vartalon liikkeet. Lauseenrakenteessa taas käytetään kieliopillisia suhteita ilmaisevia viittomia, joiden mukana on viittomisen aikana tuotetut kasvonilmeet, kehon ja päänliikkeet ja kolmiulotteinen tila. Viittomakielessä viitotut sanat saattavat erota huomattavasti toisistaan eri kielillä puhuttaessa. Sanajärjestys ja lauseen rakenne kuitenkin pysyy usein samanlaisena kielestä huolimatta. Viittomakielessä voikin hyödyntää puheessa tulevia mielikuvia. Esimerkiksi menneestä puhuttaessa voidaan käden liikkeet suunnata viittojasta taaksepäin.

Viittomakielen historia

Suomalainen viittomakieli on syntynyt suurin piirtein 1800 –luvun puolessa välissä, kun ruotsalainen Carl Oscar Malm päätti perustaa ensimmäisen kuurojen koulun Suomeen. Tämä koulu perustettiin Porvooseen vuonna 1846, Malmi loikin tällöin oman suomalaisen viittomakielensä, jota käytettiin opetuksessa. Kieli levisin nopeasti kaikkien Suomen kuurojen joukkoon, jolloin sitä ruvettiin käyttämään yleisesti ympäri Suomea. Tämän edistyksen myötä Suomeen perustettiinkin oma kuurojen yhdistys. Ensimmäinen kuurojen yhdistys perustettiin Turkuun vuonna 1886. Tähän kuitenkin tuli takapakki, kun kuurojen opetuksessa ruvettiin suosimaan oralismia, joka tarkoittaa puhemetodia. Tällöin viittomakielen käyttäminen kiellettiin kouluissa ja sen käytöstä sai jopa rangaistuksen. Tämän perusteena oli se, että kuurojen tulisi oppia puhumaan, jolloin elekieli voitaisiin täysin hylätä. Kiellosta huolimatta viittomakieltä ei kuitenkaan saatu haudattua kokonaan, sillä kuurojen koulujen oppilaat jatkoivat viittomakielen käyttöä salaa asuntoloissaan. Viittomakielen käyttö myös kuitenkin jatkui kuurojen liitoissa, jolloin viittomakielestä kiteytyi vain yhteisöjen sisäinen kieli ja kuulevien kanssa käytettiin koulussa opittua puhekieltä.

Vasta 1970 –luvulla kuuroihin ruvettiin suhtautumaan myönteisemmin ja viittomakieli ruvettiin pikkuhiljaa hyväksymään. Siitä rupesi tulemaan apuväline kuntoutuksissa ja opetuksissa. Viittomakieltä ruvettiin myös opettamaan aktiivisesti kuurojen vanhemmille ja omaisille. Viittomakielestä tuli myös yleinen kieli kuurojen kouluihin. Vuonna 1995 se taas sai perustuslaillisen aseman, jonka seurauksena siitä tuli Suomessa virallinen käytetty kieli. Samoihin aikoihin se myös kirjattiin viralliseksi peruskoululakiin, jolloin sen opetuksesta ja opetuksen saamisesta viittomakielellä tuli virallista ja myös pakollista.

Nykyään viittomakieltä pystyy opiskelemaan Jyväskylän ja Turun yliopistoissa, joissa tarjotaan viittomakielisen opettajankoulutusta. Turun yliopistossa pystyy myös suorittamaan viittomakielen ja sen kommunikoinnin perusopinnot. Viittomakieltä koulutetaan myös ammattikorkeakouluissa humanistisella ja kasvatusalalla ja osassa ammattikouluista voi opiskella viittomakielen tulkiksi. Ainakin Turun Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Helsingin ja Kuopion Humanistiset ammattikorkeakoulut tarjoavat kyseistä koulutusta. Jokaisella on myös mahdollisuus opetella viittomakieltä ihan vain tavallisena kielenä Kuurojen kansanopistossa.